800-luvun Italia oli kiehtova sekasorto poliittista intrigaa, uskonnollista intohimoa ja brutaalia voimapolitiikkaa. Keskustan vallankäyttö kamppaili epävakauden kanssa, kun eri kuningaskunnat, herruudet ja kaupunginvaltiot kilpailivat vallasta ja vaikutusvallasta Apenniinien niemimaalla. Tämän dynamiikan keskellä tapahtui merkittävä käänne: Paavillinen Koronaluonta Lombardin Kuningas Desiderius.
Tausta:
Lombardin kuningaskunta oli yksi vahvimmista poliittisista voimista 800-luvun Italiassa, ja sen hallitsijavoimaa vahvisti kuningas Desiderius, mies, joka oli tunnettu sekä älykkyydestään että julmuudestaan. Desideriuksen tavoite oli yhdistää koko niemimaa Lombardin valtaan ja luoda mahtava imperiumi.
Paaviusvaltio, jolla oli oma kunnianhimoinen agenda, joutui Desideriuksen laajentumispolitiikan tielle. Paavin valta oli silloin rajoitettu Roomaan ja sen ympäristöön, ja se haaveili itsenäisyydestä sekä poliittisesta että taloudellisesta näkökulmasta.
Liittosuhteen synty:
Kuningas Desiderius ymmärtänyt Paaviusvaltion strategisessa merkityksessä. Ligan vahvistaminen Roomaa hallitsevan paavin kanssa takasi Lombardille poliittista legitiimaatiota ja sotilaallista tukea. Toisaalta Paavi näki Desideriuksen liittolaisuudessa mahdollisuuden vahvistaa omaa asemaansa Italiassa.
Vuonna 771 Desiderius ja Paavi Adrianus I solmivat liiton, jonka osana Lombardin kuningas antoi Paaville maita Rooman ympäristössä ja lupasi suojella kirkkoa ulkoisilta uhilta. Tästä sopimuksesta hyötyi kummallekin osapuolelle. Desiderius sai poliittista tukea laajenemispolitiikassaan, kun taas Paavi sai sotilaallista suojelua ja lisää maita valtaansa.
Paavillinen Koronaluonta:
Tämä sopimus oli kuitenkin vain alku. Vuonna 774 tapahtui dramaattinen käänne: Desideriusin vaatimaton nuori poika, kuningas Liutprand, kuoli, ja kuninkaan asema siirtyi hänen veljelleen Adelchisille.
Paavi Stefanus III (VII), joka oli noussut valtaistuimelle vuonna 768, näki tässä tilaisuuden luoda vahvempi liitto Lombardin kuningaskunnan kanssa. Liiton perustana ei ollut enää Desiderius, vaan hänen vähemmän vallanhimoinen poika.
Paavi Stefanus III kruunasi Adelchis Lombardin kuninkaaksi, ja tämä liitto oli merkittävä osoitus Paavin valtaa Italiassa.
Seuraukset:
Liiton vaikutukset olivat pitkäkestoisia ja moniulotteisia:
- Paaviusvaltion vahvistuminen: Liitto vahvisti Paaviusvaltion asemaa Italiassa ja loi pohjan sen nousulle Euroopan johtavaksi poliittiseksi ja uskonnolliseksi instituutioksi.
- Lombardin kuningaskunnan heikentyminen: Adelchis oli heikko hallitsija verrattuna Desideriusiin, ja Lombardin kuningaskunta alkoi heiketä.
| Tapahtuman vaikutukset |
|—|—|
| Paaviusvaltion vahvistuminen |
| Lombardin kuningaskunnan heikentyminen |
| Uusien poliittisten allianssien syntyminen: Paavin ja Lombardin kuningaskunnan liitto synnytti uuden tasapainon Italiassa. Tämä johti uusiin poliittisiin alliansseihin, joilla oli pitkäaikaisia vaikutuksia niemimaan historiassa |
Lopuksi:
Paavillinen Koronaluonta Lombardin Kuningas Desiderius oli käännekohta 800-luvun Italiassa. Se vahvisti Paaviusvaltion asemaa ja loi pohjan sen nousulle Euroopan johtavaksi vallaksi. Toisaalta liitto johti Lombardin kuningaskunnan heikkenemiseen, mikä loi tilaa muille poliittisille voimille. 800-luvun Italia oli täynnä draamaa ja poliittisia valtataisteluja – Paavillinen Koronaluonta Lombardin Kuningas Desiderius on vain yksi esimerkki tästä kiehtovasta ajasta Euroopan historiassa.