An Lushan Rebellion: Mahayana Buddhismin nousu ja Tang-dynastian rappio

800-luvun alkupuolella Kiinan historiankirjat täyttyvät kertomuksista taistelusta, vallankaappausyrityksistä ja dynastioiden alamäkiin johtaneista tapahtumista. Keskeisessä osassa näitä kaaoottisia vuosisatoja oli An Lushan Rebellion, kapina, joka kyseenalaisti Tang-dynastian hallinnan Kiinassa ja muutti lopulta koko maan poliittista karttaa.

Kapinan syyt ovat monimutkaisia ja juontuvat sekä sosioekonomisiin että poliittisiin tekijöihin. An Lushan oli taitava sotilasjohtaja, joka oli syntynyt Sogdian sukuun Keski-Aasiasta. Hän palveli Tang-dynastiassa useissa korkea-arvoisissa viroissa ja hankki itselleen arvokasta sotilaallista kokemusta ja kunnioitusta armeijan keskuudessa.

Vuonna 755 An Lushan johti kapinaa, joka sai alkunsa keisarin valtakunnan politiikan epäoikeudenmukaisuuksista ja syrjinnästä. Kiinan itäosa oli tuolloin kokemassa vakavia taloudellisia vaikeuksia, mikä pahensi sotilaiden tyytymättömyyttä. An Lushan käytti tätä tyytymätöntyytyymättömyyttä hyväkseen ja saavutti nopeasti kannatusta armeijan piirissä.

An Lushan kapinan vaikutukset olivat katastrofaalisia Tang-dynastialle. Keisari Xuanzong oli pakotettu luopumaan vallasta, ja hallinto ajautui kaaokseen. Kapinalliset valtasivat nopeasti suuria osia Kiinasta ja etenivät etelään päin uhkaamaan pääkaupunkia Chang’ania.

Kapinaa kesti yli seitsemän vuotta, ja sen aikana tapahtui lukemattomia taisteluita ja piirityksiä. Lopulta Tang-dynastia onnistui kukistamaan kapinan vuonna 763, mutta hinta oli korkea.

Tang-dynastia ei koskaan täysin toipunut An Lushan rebellionista. Vallan hajaannus johti useisiin kapinoihin ja sisällissotiin, jotka heikensivät dynastiaa entisestään. Kiinan valtakunnan yhtenäisyys murtui lopulta vuonna 907, kun Huang Chao julistautui keisariksi ja perusti uuden dynastian.

An Lushan rebellionin merkityshistoriaan on moninkertainen. Ensinnäkin se osoitti Tang-dynastian heikkoutta ja johti sen rappeutuneeseen tilaan. Toiseksi kapina vahvisti Mahayana Buddhismin asemaa Kiinassa. Monien sotilaiden usko mahayana buddhismia oli keskeinen tekijä kapinan onnistumisessa, ja uskonto kasvatti kannattajakuntaansa kapinan jälkeen. Kolmanneksi An Lushan rebellion johti lopulta Kiinan poliittisen kartan uudelleenjärjestelyyn ja loi edellytykset uusien dynastioiden nousulle.

An Lushan rebellion oli dramaattinen tapahtuma, joka muutti Kiinan historiaa pysyvästi. Se osoitti dynastioiden haavoittuvuutta ja johti valtakunnan hajaannukseen. Tämän kapinan kauhut ja mahtava sotaretki onnistumistaan huolimatta myös lisäsi Mahayana Buddhismin asemaa Kiinassa, mikä puolestaan muutti uskonnollisia käytäntöjä ja kulttuuria vuosisadoiksi eteenpäin.